Tästä pääsemmekin hyvin erääseen Chopran lempiaiheista, nimittäin tietoisuuden salaperäiseen maailmaan. Hänen mukaansa me voimme muuttaa kollektiivista tietoisuutta ainoastaan muuttamalla omaamme. Eli tietoisuutemme luo todellisuutemme.
- Jotkut ihmiset haluavat muuttaa maailmaa. Meidän on kuitenkin lähdettävä liikkeelle itsestämme, sillä me olemme maailma - ja maailma on meissä, ei ulkopuolellamme. Mielestäni paras tapa ymmärtää kollektiivista tietoisuutta on epäjatkuvuuden käsite, koska vaikka maailmankaikkeus näyttää havaintotodellisuudesta käsin olevan jatkuva, se on kuitenkin on-off -ilmiö.
Tämä on-off, päällä-pois päältä -ilmiö, löytyy Chopran mukaan jokaiselta tasolta, aliatomaariselta, kvanttimekaaniselta, jopa mikroskooppiselta tasolta.
- Niinpä kysymys kuuluukin: mitä on off-tilassa? Me tiedämme on-tilan, se on energiaa, informaatiota. Entä sitten off-tila? Luullakseni lähes jokainen tätä tutkinut on nykyään sitä mieltä, että ensinnäkin se on kenttä, mutta ei informatiivisesta energiasta koostunut. Se on mahdollisuuksien kenttä.
- Toisekseen tässä kentässä on jotain, jota voimme kutsua ei-paikalliseksi korrelaatioksi. Jotain missä kaikki välittömästi korreloi kaiken muun kanssa. Ei-paikalliset korrelaatiot ovat luonnon aktiivisuuden kaikkein vaikuttavimmat ja hallitsevimmat aspektit.
Chopran mukaan tähän vihjasi ensimmäisenä itse Einstein. Hän kutsui sitä Einstein-Podolsky-Rosen -yhtälöksi, mutta tunsi kuitenkin olonsa sen kanssa epämukavaksi, koska se rikkoi suhteellisuusteorian lainalaisuuksia ja oli aika-avaruuden ja kausaliteetin tuolla puolen.
- Suhteellisuusteorian mukaan mikään ei tapahdu valoa nopeammin. Mutta jos on olemassa välitön korrelaatio, on olemassa myös samanaikaisuus. Tässä on kiistan ydin: suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus on kattonopeus, kun taas absoluutissa kaikki korreloi välittömästi kaiken muun kanssa, joten puhumme tässä kahdesta eri ulottuvuudesta. Absoluutti, puhdas tietoisuus, on transsendentti, suhteellisen tuolla puolen. Se on välitön. Tämä on kentän toinen ominaisuus.
- Kentän kolmas ominaisuus on, että se laajenee nopeasti epävarmuuden tilassa. Ja mitä enemmän on epävarmuutta, sitä enemmän on myös luovuutta. Neljäs ominaisuus on juuri luovuus ja viides on se, mitä kutsumme tarkkailijavaikutukseksi. Eli kenttä pysyy kenttänä, ennen kuin on olemassa tietoinen tarkkailija. Kenttä ei silloin manifestoidu.
Chopra lisää, että tarvitaan tietoinen tarkkailija muuntamaan kenttä avaruudeksi, ajaksi, energiaksi, informaatioksi ja aineeksi. Universumi ei ole muuta kuin kvanttisoppaa, ennen kuin tarkkailija tekee siitä havaintoja. Nämä ovat hyvin mielenkiintoisia näkemyksiä hengen luonteesta, koska henki on juuri epäjatkuvuus.
Jokainen ajatusimpulssimme vaikuttaa tähän kenttään. Mutta kenttä on vuorovaikutuksessa itsensä kanssa luodakseen sen, mitä ajattelet. Maailmankaikkeus ajattelee kauttamme, ja me olemme koko universumin hologrammeja tai fraktaaleja. Chopran mielestä on illuusio ajatella, että on olemassa jokin pysyvä persoona. Sellaista ei ole.
Jo 1940-luvulla tiedemiehet saivat selville, että tarkkailijan odotukset voivat vaikuttaa yksittäiseen partikkeliin. Suuri yleisö on tästä täysin tietämätön, mutta on yhtä kaikki totta, että ajatukset vaikuttavat aliatomaarisiin partikkeleihin. Niinpä ajattelumme muokkauttaa kenttää tai - niin kuin jotkut sitä kutsuvat - kaikkiallista eetteriä.
Brilliant, isn't it!?
No comments:
Post a Comment